2016 Kuulumiset

2.10.2016 Parsoneiden erikoisnäyttely ja Valko-Venäjän tuliaisia

Erikoisnäyttely oli taas saanut melkoiset kokoontumisajot aikaiseksi Lohjan Lägi-Areenalla. Ilmoitettuja koiria oli kaiken kaikkiaan 244. Näyttely oli meille sivuseikka, enemmän odottelimme Valko-Venäjän tuliaistamme. Mainittakoon nyt kuitenkin, että Nelson sai valioluokassa erin, mutta ei sijoittunut sen pidemmälle. Samoin Nessille tuli veteraaniluokassa eri, ei jatkosijoitusta. Päivän sijoituksen pokkasi Topi veteraaniurosten luokkanelosena, saaden arvosteluksi eh:n.

Today was Parson Speciality Show in Lohja. 244 dogs entered. Nelson got exellent in ch-class but no future placement. Nessi got also exellent, no future placement but the group was big. 12 veteran bitsches. P.P Casanova "Topi" was 4th in male veterans with VG

The best part was our "suvenir" from Belarus. Wellcome to Finland Dart Top Russell "Elmo" (LUX DE CH Red Rock Big Bang Theory x CIB PL RU UA BY CH Zorika vom Schwarzwald Poland) He is co-owned with Scream Cracker's kennel and living in wonderfull family Lautanala.

And for the top of the day we met Hertta and took some nice pictures from her. She is growing so nicely. Although her face was a little bit hairy :O)

Ihanien tuliaisten lisäksi kävimme treffaamassa Herttaa. Miten kaunis siitä onkaan kasvamassa. Jahka saadaan poikamaista partaa hieman harvennettua :)

Elmo's and Hertta's pics: Elina & Marko Tuliniemi

"Elmo" Dart Top Russell at his new home

Elmo 3,5 month old

Elmo <3

Norparson Elite To Precious Pearl "Hertta" 5 month

Hertta <3

10.9.2016 Sydämeni osuman sai, sen nuoli on Amorin viinistä kai

syvälle se upposi niin, aivan kuin jäädäkseen iäksi kii.

Näissä merkeissä juhlittiin ja tanssittiin pienellä porukalla meidän häitämme. Sormukset oli pujotettu sormeen jo 1.4 ja nyt saatiin sen päälle vielä kirkkoherran amen.

Celebrating our weddings with some good food and friends. The official seremony was already 1.4, now it was time to have party.

6.9.2016 Terveisiä maailmalta ja sorsajahdissa

Fannin ja Nelsonin poika Nepa, Nepander, Nestori, virallisemmin P.P Hard To Beat lähetti meille kuvaterveiset. Kaverihan täytti heinäkuun lopulla vuoden ja on kuin ilmetty isänsä. Tällä kertaa trimmissä oli käyty lähempänä kotikontuja, mutta jahka kesän kiireet helpottavat, niin eiköhän sitten ehditä kaikki porukalla vaikka lenkille.

Fanni's and Nelson's son "Nepa" one year and one month old. Looks very much like his dad.

After grooming

P.P Hard To Beat "Nepa"

Läheiselle pellolle oli sateiden myötä noussut niin paljon vettä, että pääsimme herkullisille paikoille sorsajahtiin.Vettä oli pellolla nivuseen saakka. Mikäli saalista tulisi, niin koiran voisi päästää uimaan ja tarvittaessa juosta sen sitten itse kiinni. Eniten jännitti miten Nelson malttaisi olla paikoillaan ja hiljaa. Hieman haasteellista se alkuun olikin, mutta illan hämärtyessä se vähitellen rauhoittui aloilleen.

Odotus palkittiin kun isäntä ampui sorsaa, mikä jäi haavakoksi. Nelson uimaan ja muutaman ohiuinnin jälkeen se sai vainun sorsasta. Onko koiralle parempaa palkkaa kuin löytää haavakko? Ei kai! Ja niin siinä tilanteessa kiihdyttiin kaikki, että Nelsonkaan ei olisi malttanut antaa saalistaan pois. Seuraavaa kertaa ajatellen täytyy sen antaa elvistellä sillä saaliillaan hetken pidempään, niin jää parempi mieli.

Nice hunting time with my husband. Nelson's very first duck in real hunting situation. Nelson was so exiting when he brought the duck by swimming that he almost forgot to give it to me.

Passipaikalla

Illan saalis

3.9.2016 Näyttelymatka Ruotsiin; Högbrok, Sandvik

Olihan melkoinen reissu, mutta aina sattuu ja tapahtuu kun kaksi blondia lähtee liikenteeseen. Heinäkuussahan tuli jo kertaalleen käytyä Ruotsin maalla, mutta silloinen tuomari ei ymmärtänyt hyvän päälle ainakaan uroksien kohdalla.

Vähän pitkin hampain lupauduin tälle reissulle, sillä tuomariksi oli ilmoitettu intialainen "nevahööd", jonka tietämys parsoneiden suhteen oli arvoitus. Matkan riemua ei lisännyt se, että näyttelynumeroiden saavuttua, tuomarimuutos oli heittänyt meille belgialaisen Fransois Vanakenin, jolta Nelson oli kyllä saanut hyvän arvostelun, mutta pelkän ERIn.

Elina oli järjestänyt meille paalupaikan Tukholman päähän, joten tiedossa oli, että pääsisimme ampaisemaan matkaan heti ruutulipun heilahdettua. Aikaa vitkasteluun ei ollut, sillä matka-ajaksi näyttelypaikalle oli laskettu kaksi tuntia ja omat kehämme alkaisivat hetimiten sinne saavuttuamme. Sotasuunnitelma oli valmis. Ellu lukee karttaa ja minä pidän tallan pohjassa. Sadetutka näytti poutasäätä riittävän juurikin meidän kehien ajaksi.

Matka taittui ilman ylimääräisiä "uukkareita" ja olimme pelipaikoilla hyvinkin sopivaan aikaan. Tavarat purettiin ja koirat suittiin. Samalla teimme havainnon, että kehässä oli tapahtunut tuomarimuutos. Meillä olisikin ruotsalainen tuomari. No ei annettu sen haitata menoa. Hämmästys oli kuitenkin melkoinen kun siinä kehän laidalla valmiina töröttäessäni ja seuraavaksi vuoroani odottaen, kehäsihteeri ilmoittaakin seuraavaksi roduksi mopsit. What the fuck! No Ellu ensimmäisenä järkytyksestä toivuttuaan kipaisi kysymään milloin parsonit arvostellaan? Ei arvostella tässä kehässä, vaan näyttelyalueen toisessa päässä!!! Hetken aikaa löi tyhjää, sitten iski suuttumus, että mitäs jos nyt myöhästyttiinkin kehästä ja lopulta napattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin kiitämään meille osoitettuun suuntaan. No sielläpä ei kehäsihteeri tiennytkään asiasta tuon taivaallista, mutta onneksi valveutunut tuomari kertoi ystävällisesti arvostelevansa parsonit päivän päätteeksi, sitten kun kaikki muut 72 koiraa olisi arvosteltu. Että miten meni noin niin kuin omasta mielestäsi?

Vaikka kaikki ei mennytkään ihan käsikirjoituksen mukaan ja lopultahan meillä olikin sitten kanadalainen tuomari, niin loppu hyvin, kaikki hyvin.

Putsattiin pöytä ruusukkeista. SC's Christmas In June "Viivi" oli rotunsa paras ja Nelson oli VSP. Molemmille tietysti myös cacibit, inttinäyttelyssä kun oltiin ja SE MVA tittelit. Nelsonille valionarvo oli pohjoismaissa kolmas, joten sen myötä siitä tuli myös Pohjoismaiden MVA.

Ja vaikka ei IKEAan enää ehdittykään, niin laivalle sukkuloitiin taas ihan suvereenisti. Kyllä matkailu avartaa ja yhdessä on paljon mukavampaa seikkailla. Mielenkiinnolla odottelen valiotumisvahvistusta ja sitä kuka meille lopulta tuomariksi merkitään.

We had very interesting and a little bit stresfull trip to Högbrok, Sweden. Our judge changed 3 times and our show ring once. But after all these difficulties it was nice to won the hole jackpot. SC's Cristmas In June "Viivi" was BOB and Nelson BOS. They both got cacib and the title of SE CH. And because Nelson was already FI and NO CH he became now also Nordic CH.

Precious Pearl Gladiator "Nelson" SE CH & Nord CH

2.9.2016 Mummokoirasen syntymäpäivät

Voi miten aika rientääkään! Mummokoiranen täytti tänään jo 13 vuotta. Missään se ei kyllä näy. Jalka nousee kuin nuoremmilla konsanaan.

Time flies! Our Grand Old Lady celebrates her 13th birthday today. And still going strong.

27.8.2016 Helsinki-Oslo-Helsinki

Tänään oli vihdoinkin se päivä, jota on odotettu toukokuun puolivälistä lähtien. Keväällä Norjaan syntyi mielenkiintoinen pentue ja kun minulta kysyttiin kimppaan lähtemistä, niin eipä juuri tarvinnut miettiä. Kun vielä sijoituskotikin löytyi suhteellisen helposti jo entuudestaan tuttujen ihmisten luota, niin diili oli valmis.

Uusin vahvistuksemme on hurmaava parsontyttö Hertta, joka tulee siis Norjasta Norparson-kennelistä ja on yhteisomistuksessa SCREAM CRACKER'S kennelin kanssa.

May I indroduce the latest member of our pack

Norparson Elite To Precious Pearl "Hertta" (CH Admiral vom Mutschenhof x Ch Norparson Aida). She is co-owned with kennel Scream Cracker's and living in Lohja and loved by Satu and Risto. She will have company with 9 years old grand old lady Helmi (Precious Pearl Comeback)

Hertta ja äippä. Hertta with her mum Aida

Norparson Elite To Precious Pearl "Hertta"

14.8.2016 Koiranäytelmiä kotimaassa

Raision kaikkien rotujen koiranäyttely olikin ensimmäinen kotimainen sitten tammikuisen Turku-hallin. Tekee varmasti ihan hyvää niin itselle kuin koirallekin harrastaa välillä jotain muuta kuin ympyrässä juoksemista.

Tänne olin kuitenkin saanut houkuteltua C-pentueen Helmin omistajineen. Nessille annettu lupaus leppoisimmista eläkepäivistä piti ja veteraaniluokka oli valjastettu hieman nuoremmalla P.P:llä. Helmi esiintyikin oikein mallikkaasti, vaikka edellisestä kerrasta oli tainut vierähtää jokunen vuosi. Pientä selkälihasten kireyttä oli havaittavissa, mutta niistäkin päästiin eroon myöhemmillä akupunktiokäynneillä. Veteraanien voitto ja sijoittuminen kolmanneksi paras narttu -kisassa olivat hienoja saavutuksia.

Nelsonia ei vesisade haitannut ja se nappasi itselleen rotunsa parhaan tittelin. Samalla reissulla käytiin Elinan ja Markon luona kuvauksissa kun nyt kerran ihan hoodeilla oltiin ja suunniteltiin kaikkea kivaa.

Nelson and Helmi (Precious Pearl Comeback) in Raisio national dog show. This was Helmi's first time in veteran class and it has gone several years when she has been in dog show last time. She was showing nicely by Satu and the citiques was very good. Helmi was best veteran and placed 3rd in best bitch ring with CQ. Nelson was best male and also Best of Breed. Nice weekend and nice coffee time with Elina and Marko who also took some picture for us.

Precious Pearl Comeback "Helmi" Best Veteran

Precious Pearl Gladiator "Nelson" BOB

Heinäkuun tähtihetkiä

Heinäkuu vierähti enemmän tai vähemmän työn merkeissä ja silloin kun ei oltu töissä, niin harrastettiin vesiriistaa. Edellisestä ex-tempore koeilmoittautumisesta ja melko mallikkaasta suoriutumisesta innostuneena päätin ilmoittaa molemmat koirat, sekä Fannin että Nelsonin en enempää, enkä vähempää kuin Iitin vesiriista mestaruuskokeeseen!

Sotasuunnitelma oli hiottuna valmiiksi ja päätin Nelsonin kohdalla pelata upporikasta ja rutiköyhää. Edellisessä kokeessa tyhjän kaislikon haku oli tuottanut niin vähän pisteitä, että laskeskelin ykköstulokseen tarvittavan linnun nouto vapaana jälkiosuudelta. Sitähän me ei oltu varsinaisesti ehditty harjoitella kunnolla kertaakaan. Kahdesti sitä oli kokeiltu parinkymmenen metrin matkalla ja niistäkin ensimmäisellä kerralla koira palasi ilman lintua. Fannin kanssa kokeeseen lähdettiin harjoitusmielellä, jotta sen laukauksensieto ja paikallaan pysyminen tulisi testattua tässä lajissa.

Fannin yllätti positiivisesti. Sen sai juuri ja juuri pidettyä paikoillaan laukauksensietotestin ajan ennen kuin se melkein karkasi sorsan noutoon. Melkein tarkoittaa tässä sitä, että käytännössä se karkasi, mutta koska tuomarin antama lupa ja minun antama nouda-käsky ajoittuivat niin samaan saumaan karkaamisen kanssa, niin tuomari ei huomannut sitä. Tyhjän haku meni pelleilyksi ja rannalla pomppimiseksi ja vasta kiven heitolla sain koiran veteen. Oma moka, koska annoin väärän käskyn. Jäljestys sujui liinassa moitteettomasti ja siitä saatiinkin täydet 6 pistettä. Kokonaissaldo 14 pistettä ja VERI3 palkinto.

Nelson haki tyhjän kaislikon paremmin kuin edellisellä kerralla, mutta puutteita jäi vieläkin. Sorsan noudossa se ui ensin sen ohi, ennen kuin sai vainun siitä. Johtunee siitä, ettei se nähnyt sorsan putoamista, koska tuijotti minua ja odotti lähtölupaa. Sorsa tuotiin maalle, mutta ei minulle. Jäljestysosuudessa otin siis riskin ja laitoin koiran matkaan itsekseen. Huomioliivit ja nimikyltti kaulassa, jos vaikka sattuisi jotain mielenkiintoisempaa sille 150 metrin matkalle ja koira päättäisi ottaa ritolat. Suoritusaika oli 2 minuuttia! Suoraan lähdöstä linnulle, tirppa suuhun ja takaisin. Liian innokas omistaja hätäili ja lähti koiraa vastaan, jolloin se pudotti saaliin suustaan metrin päähän.

Jännitti tietysti, että meneekö se 21 pisteen haamuraja rikki ja saadaan ykköstulos vai ei. Yllätys oli melkoinen kun Nelson palkittiin koko kokeen parhaana sekä samalla Iitin VERI-mestaruuden voittajana. Pisteet eivät päätä huimanneet. Niitä oli kokonaista 22 kappaletta. Mutta tasapistein toiseksi sijoittuneen ja nelinkertaisen mestarin voittaminen hiveli kyllä itsetuntoa. Siinä mulla on kyllä sellainen koira, että mitä enemmän siihen luottaa ja sille antaa tilaa, niin sen positiivisemmin se aina yllättää.

Iitin VERI-mestari 2016. On our local club's trial Nelson overcame the master of water working

Mestari ja pytty. Master and his trophy. 1/3 saavutettu kohti VERI valionarvoa. Only 2 first prizes moore and he will become water working champion.

Nelson noutaa. Bringing the duck

Fanni noutaa. Fanni bringing her duck

23.-26.6.2016 World Dog Show Moskova

Syksystä saakka mielessä ollut ja enemmän tai vähemmän jännityksellä odotettu hetki oli käsillä. Terroristit olivat tehneet iskujaan pitkin vuotta ympäri Eurooppaa, joten ilmoittautumisen vahvistaminen tälle matkalle jäi ihan viime tippaan.

Matkana raskas, etenkin Nessi-veteraanille, mutta kokemuksena ihan huikea. Näin monen kuukauden jälkeen kokemuksia kirjoittaessa jää varmasti paljon kertomatta, mutta kuvat puhukoon puolestaan. Venäläisten meriitiksi sanottakoon, että jos he jossain haluavat olla parhaita, niin he tekevät kaikkensa sen saavuttamiseksi. Turvajärjestelyt näyttelypaikalla olivat huippuunsa viritellyt, eikä näyttelyalueen sisäpuolelle ollut muilla asiaa kuin niillä, joilla oli ranneke sinne. Yhtä koiraa kohden jaettiin kaksi ranneketta, joten voi vaan kuvitella, että mikään yleisötapahtuma tämä ei ollut, vaikka väkeä olikin kuin maan mutaa.

Kieliongelmat olivat suurimpia huolia. Kehäsihteerit eivät juurikaan osanneet englantia, sen paremmin kuin näyttelysääntöjäkään, joten kehään kannatti olla tyrkyllä koko ajan ja vielä parempi jos oli itsellä jonkinlainen haju siitä, kuka kisaa sertistä ja kuka cacibista. Kehät olivat suuria ja eristetty aitauksilla ja näyttelyhalli siisti. Mitäpä sitä muuta toivoisikaan. Paitsi sitä menestystä :O)

Meille oli ilmoittautuessa käynyt vahinko ja yksi näyttelypäivä oli jäänyt ilmoittautumisesta pois. Siinä mielessä vahinko, että sielläkin olisi ollut Venäjän serti jaossa. Me olimme siis ilmoittautuneet Maailmanvoittaja näyttelyn lisäksi terriereiden erikoisnäyttelyyn Interraan, jossa ei sertejä jaettu.

Tuloksiin täytyy kuitenkin olla tyytyväinen. Interrassa Nelson voitti valioluokan ja sijoittui lopulta toiseksi parhaaksi urokseksi. Nessi oli VSP veteraani ja sai sen myötä Interra Veteran Winner-16 tittelin. Maailmanvoittaja näyttely oli seuraavana päivänä ja siellä Nelson sijoittui valioluokan toiseksi saaden vara-sertin ja Nessi pokkasi VSP sijoituksen myötä itselleen Veteraani Maailmanvoittaja -16 tittelin. Nyt siltä löytyy siis Pohjoismaiden, Euroopan ja Maailmanvoittaja näyttelyistä saadut tittelit, joten eiköhän se näyttelyuran kruunu ole siinä.

Andras Korozs (H) judging dogs in Interra 2016

Walter Jungblut (DE) judging in WDS

Interra 2016 Precious Pearl Gladiator "Nelson" CH/classwinner, exellent, BM2

Interra 2016. Precious Pearl A'Primo "Nessi" veteran class, exellent, BOS-veteran, Interra Veteran Winner-16

WDS

CH class/excellent2, R-CAC. World Winner behind Nelson

BOS-veteran, Veteran World Winner-16

Jälkeenpäin ajateltuna olikin ihan hyvä, että yksi päivä tuli vietettyä ilman näyttelyitä. Harvoin näillä reissuilla on mahdollisuutta tutustua paikallisiin nähtävyyksiin tai kulttuuriin. Metrolla pääsi kätevästi tunnin ajomatkan päähän Moskovan keskustaan, missä riittikin ihmeteltävää kerrakseen. Kaikesta päätellen Venäjän rikkaudet on sijoitettu Moskovan nähtävyyksiin.

Novgorod, ensimmäinen yöpymispaikka

Näkymä hotellin ikkunasta. Moskov by night

Näyttelypaikka/ Show area

Metro/ subway

Punainen tori/ Red Square

Pyhän Vasilin katedraali/ St. Vasilis cathedral

Kansallismuseo/ National museum

Maailmankello/ The World clock

Marmoriset suihkulähteet Aleksanterin puistossa / Alexander's parks fountains

Aleksanterinpuisto/ Alexander's park

Ikuisen tulen vartijat tuntemattoman sotilaan haudalla/guardians of eternal flame

Me Pönöttäjät

Yksi elämäni huippuhetkiä. One memorable moment in my life

World Veteran Winner-16 & Interra Veteran Winner-16

Kesäkuun tähtihetket

Oikeastaan jo toukokuun loppupuolella tuli aloitettua uusi harrastusmuoto eli vesiriistan treenaus. Mihinpä sitä ei parson taipuisi! Lajihan on kehitetty nimenomaan luolakoirille (mäyräkoirat ja terrierit) ja siinä testataan koiran kykyä hakea lintua kaislikosta ja jäljestää mahdollista haavakkoa. Itse koetilanne muodostuu kolmesta eri osa-alueesta: tyhjän kaislikon haku/haravointi, linnun nouto (samalla testataan laukauksensieto) ja haavakon jäljestäminen. Pisteitä ropisee sitten sen mukaan miten hyvin koira on ohjattavissa, pysyy paikallaan laukauksen sieto testissä ja jäljestääkö vapaana vai liinassa. Perinteisesti tuo tyhjän kaislikon haku on se vaikein osio tuomareiden mukaan.

Parsonhan on omiaan tähän lajiin, sillä se yleensä ui ja noutaa mielellään, eikä jäljestäminenkään ole sille vaikeaa. Hienosäätöä nuo kaikki osiot kyllä vaativat jos mielii huippupisteisiin tai edes ykköspallille. Kolmella ykköstuloksella onkin sitten mahdollistasaada koira käyttövalioksi.

Hauskinta tässä hommassa oli tietysti se, että Fanni, joka ei koskaan aiemmin ole tuonut sorsaa vedestä, oli kuin vanha konkari. Sen verran kokeiltiin lajia jo viime syksynä, ettei Nelsonkaan suostunut silloin ottamaan sorsaa suuhunsa, saatikka tuomaan rantaan. Nopeasti hoksasivat homman jujun tällä kertaa. Ensimmäisillä kerroilla pidettiin koirat vielä pitkissä liinoissa, koska ei ollut mitään takeita siitä mihin asti ne päättäisivät uida. Nyt kun tietävät jo tehtävänsä, niin saavat hakea vapaana.

Our new hobby.Training water working with Fanni and Nelson.

Fanni bringing the duck

Nelson bringing the duck

Lajista innostuneena ja yövuorojen aiheuttamasta sekavuudesta johtuen intouduin ilmoittamaan Nelsonin äkkilähtönä peruutuspaikalle VERI-kokeeseen muutaman treenikerran jälkeen.

Tavoitteena oli tuloksen saaminen ja tietty päästä selville mitä itse koetilanteessa tapahtuu ja mistä asioista arvostelu koostuu.

Itselleni tuli yllätyksenä se, että tyhjän kaislikon haku jäi niin huonoille pisteille (3). Nelson ui riittävän kauaksi 30-40m ja tuli vielä käskystä takaisinkin, mutta jätti kaislikon molemmat sivut tarkastamatta, vaikka uikin niiden ohi. Lisäksi se, että koiran joutui lähettämään useamman kerran veteen, verotti pisteitä. Parasta olisi siis saada koira pysymään vedessä ja pystyä innostamaan se sieltä käsin etsimään riittävän laajalta alueelta.

Noudossa pisteitä pystyy petraamaan sillä, että saa koiran pysymään "sorsan ampumisen" aikana paikallaan pitelemättä. Uskoisin senkin onnistuvan pienellä treenillä. Sorsan käteen tuominen onkin jo vaikeampaa.

Liinassa jäljestäminen verottaa myös rankalla kädellä pisteitä, joten siinäkin olisi pyrkimys vapaana jäljestämiseen ja sorsan tuomiseen ohjaajalle. Tekemistä siis riittää.

Mutta summa summarum! Kuinkas meille kävikään! Uusi aluevaltaus tehty ja palkintosija numero 3 saavutettu. Kokonaispisteet (16p) olisivat riittäneet jopa kakkospalkintoon, mutta sen edellytyksenä on että yhden osion pistemäärä on vähintään 5. Tästä on hyvä jatkaa.

5.6.Nelson was in his first water working trial, which came a little bit ex tempore after training only few times. But he did a great job and brought the duck to me. Only the empty water searching was a bit incompleting. After all it was fun and we are going to practice this more.

Tuomari Asko Kukkola ja koetoimitsija Jonna Mononen ja suudelmin suljetut kirjeet

VERI 3/16p

Toukokuun tähtihetket

Vapun kunniaksi 1.5 käynnistettiin tämän vuoden mejä-kausi. Keli oli toukokuun alkupuolelle melko lämmin, vaikka edellisenä iltana olikin satanut jokseenkin rankasti. Jännittämäänhän tuo taas pisti, sillä treenaamiset olivat kaikessa kiireessä jääneet väliin ja kokeeseen lähdettiin viime vuotisten muistikuvien perusteella. Hyvin oli tehtävä Nelsonilla hallussa ja melko suoraviivaisesti se suoritti jäljestyksen, tuttuun Nelsonmaiseen tapaansa, makauksista viis veisaten. Tällä kertaa se riitti kuitenkin voittajaluokan ensimmäiseen palkintoon VOI1/42 pisteellä.

Nelson's first blood tracking trial in this year. He was a little bit careless, but still got the 1st prize in champion class with 42 points.

Ja mitäpä sitä muuta tekisi juhlapyhinä koirien kanssa kuin kisaisi. Äitienpäivän kokeeseen 8.5 oli ilmoitettu vuorostaan Fanni. Fannin kanssahan mejää kokeiltiin neljän kokeen verran 3 vuotta sitten. Sillä seurauksella, että omistajalta menivät paitsi rahat, niin myös hermot. Fanni osoitti kyllä tietävänsä mitä pitäisi tehdä, mutta pieni pirulainen heräsi siinä viimeistään toisella osuudella ja homma meni yleensä leikiksi tai sammakoiden metsästykseksi.

Kylmiltään lähdettiin Fanninkin kanssa kokeilemaan. Syksyllä oli tehty yksi treenijälki, mistä se oli suoriutunut jokseenkin mallikkaasti. Nyt jännitti tietysti se, että riittääkö mielenkiinto koko matkalle, vai herpaantuuko ote, jos sitä nyt ylipäätään onkaan.

Jos oli hieno hetki sekin kun Nelson saavutti jälkivalion arvon, niin uskomaton oli tämäkin, kun pikku herneaivon kanssa saavuimme kaadolle ilman ensimmäistäkään hukkaa. Olin niin äimistynyt, etten meinannut tajuta mitä juuri oli tapahtunut. Fanni teki uskomattoman jälkitarkan työn, saaden avoimen luokan ykköspalkinnon AVO1/47 pisteellä. Se on yksi piste enemmän kuin Nelson on koskaan saanut.

After 3,5 years break Fanni started her blood tracking again. She was totally different dog in this time. Instead of playing and fooling arround she did her job very carefully and got 1st prize in open class with 47/50 points. Now she needs one 1st prize more for champion class.

Kuvateksti

Huhtikuun tähtihetket

Aprillipäivänä 1.4 tuli kuluneeksi 22 vuotta siitä kun alettiin Juhan kanssa kulkemaan samaa matkaa. Pitkän harkinta-ajan ja karkauspäivänä tehdyn kosinnan päätteeksi päätimme siirtyä käyttämään yhteistä sukunimeä.

After 22 years we decided to make it official.

Mr & Mrs Mäntynen

Huhtikuussa julkaistiin vihdoinkin myös PRT yhdistyksen vuoden menestyneimmät koirat ja Precious Pearl kasvatithan olivat pärjänneet siellä ihan mallikkaasti.

Nessi palkittiin jo kolmannen kerran peräkkäin narttujen Vuoden Näyttelyveteraani -tittelillä. Nesson sai Vuoden Näyttelyuros palkinnon ja Topi sijoittui hienosti toiseksi urosten Vuoden Näyttelyveteraani kisassa. Lisäksi Topin tytär Pinna (Scream Cracker's Dawn Is A Feeling) palkittiin Vuoden Agilitytulokas palkinnolla. Kasvattaja ei voisi ylpeämpi olla.

Finnish PRT association awarded following prizes to Precious Pearl dogs:

Precious Pearl A'Primo "Nessi" Best Show Veteran Bitch 2015. This was her 3rd time.

Precious Pearl Gladiator "Nelson" Best Show Dog 2015

Perinteinen hiihtolomareissu tehtiin jälleen Ivalon mökille. Puolitoistaviikkoinen vierähti hiihtämisen ja lumikenkäilyn merkeissä. Tunturimaisemat olivat sen verran huumaavat jälleen kerran, että takaraivoon jäi kytemään ajatus teräskanttisuksien ja ahkion hommaamisesta. Josko sitä lähtisi jonain päivänä kokeilemaan pitempääkin kuin päivän hiihtoretkeä. Ahkio olisi tietysti meidän mummokoiralle, joka voisi istua siellä toppatakki päällä ja nauttia Lapin kauniista maisemista.

Finnish Lappland. The most magnificent and facinating place I have ever seen. Well... after Northern Norway. But anyway those views takes my breath away time after time.

Riekko/ Willow grouse

Poron tapainen / fake one

Inarinjärvellä

Poroja /real ones

Kevät / spring

Maaliskuun tähtihetket

Maaliskuun lopulla Länsi-Kymen Kennelyhdistys palkitsi vuoden 2015 menestyneimmät koirat. Nelson oli edustettuna kahdessa kategoriassa, joista se myös nappasi voitot. Palkinnot heltisivät siis vuoden 2015 parhaasta näyttelykoirasta ja Vuoden koira 2015 titteli parhaasta näyttely- ja käyttökoemenestyksestä.

Our local kennelclub awarded prizes to Nelson in following gategories

The Best Show Dog 2015 and Dog of the Year 2015 (best show and working results)

Nelson

Helmikuun tähtihetket

Helmikuun lopulla teimme ulkomaanreissun Valko-Venäjän Minskiin. Matkaseuralaisena Scream Cracker'sin Elina Viivin ja Legon kanssa, sekä itselläni Nelson ja C-pentueen Topi. Ja kun ulkomaille kerran lähdetään, niin tavoitteena tietysti ne ulkomaan sertit eli cacibit.

Lisäjännitystä matkalle toi se, että matkassani oli nyt kaksi urosta eri perheistä. Tervepäisiä koiria kun ovat, niin hommahan sujui kuin Stömsössä ja matkan teko oli yllättävänkin mutkatonta. Pojat tulivat juttuun keskenään ja Topikin suoriutui elämänsä ensimmäisestä ulkomaanreissusta kunnialla.

Kaupunki oli kaunis sekä yöllä, että päivällä ja kevät oli edennyt siellä jo pitkälle.

Minsk

Minsk by night

Näyttelyt olivat kaksipäiväiset ja tavoitteisiin päästiin jopa pienellä bonuksella. Topi veti pitemmän korren, ollen PU1 molempina päivinä, vaikka se lauantaina esitettiinkin veteraaniluokassa. Nelsonille siis lauantaina luokkaserti ja cacib, jolla se lunasti sen viimeisen cacibin Kansainväliseen muotovalion arvoon. Laskuvirheen takiahan omistaja hehkutti tuota titteliä jo viime syksynä, unohtaen, että ensimmäisen ja viimeisen cacibin välillä tulee olla kulunut 1 vuosi ja 1 päivä. Topi pääsi pyörähtämään vielä ryhmäkehässäkin, sijoittuen terrieriveteraanien kolmanneksi.

Sunnuntaina Topi esitettiin valioluokassa ja Nelson käyttöluokassa. Topille serti ja cacib sekä BY muotovalion arvo ja Nelsonille toisella luokkasertillä oikeus BY Gr muotovaliotitteliin.

Myös matkaseuralaiset saavuttivat haluamansa. Viivistä leivottiin BY CH ja FI CH ja Legosta seitsemännen maan valionarvolla Multi CH.

Nelson BY Gr CH

Precious Pearl Casanova "Topi" BY CH

Pojat poseeraa

P.P Casanova "Topi" BY CH, VET GR 3

Nyt ei enää jaksais poseerata

Reissun saalis

Kansalaiset - Med börjare, toisin sanoen hihnaihmiset ja nelijalkaiset ystävät!

Precious Pearl Dream Boy "Iku" pic Hanna Kari

Vuosi 2015 on historiaa ja jälleen kerran kasvattajana kiittän vuoden aikana tehdyistä hienoista saavutuksista. Uusia valioita on leivottu ROPpikaupalla ja veteraanit ovat osoittaneet vetreytensä pesemällä nuorempia näyttelykehissä. Yksi käyttövalion arvo on tullut mejässä ja paljon mukavia, jokapäiväisiä, mutta niin tärkeitä uutisia kasvattien tahoilta. Elämä on kuitenkin ylä- ja alamäkeä. Ilman surua ei voi tietää mitä onni on. Kesällä meitä koeteltiin kovasti odotetun pentueen epäonnella, kun alun perin suuresta pentueesta selvisikin ainoastaan yksi. Joulun korvalla saimme suru-uutisen D-pentueen Nemon (P.P Daddy Cool) menehtymisestä jäätyään auton alle. Kaikesta huolimatta....

On tullut aika aukaista uusi sivu kirjasta nimeltä VUOSI 2016. Mitä se sitten tuokaan tullessaan, on arvoitus. Toivottavasti siinä on sopiva määrä jännitystä, rutkasti komediaa ja vain vähän melankoliaa. Uusi vuosi on perinteisesti lupauksia täynnä. Osa meistä onnistuu lupauksensa pitämään ja täyttämään, osa ei.

Näyttelyvuosi on harrastuksista se, mikä starttaa käyntiin ensimmäisenä. Tänäkin vuonna nähdään varmasti Precious Pearl-kasvatteja niittämässä mainetta tuolla saralla. Toivottavasti myös he, jotka ovat vähemmän käyneet, innostuvat nyt mukaan. Kasvattajana lupaan auttaa parhaani mukaan. Rohkeasti vaan ilmoituksia ja kyselyitä tänne päin, niin eiköhän sieltä kalenterista sopivia näytelmiä löydy.

Mejän parissa kokeillaan taas keväämällä. Fannin kanssa on ainakin luvattu aloitella uudelleen pari vuotta tauolla ollutta harrastusta. Josko vaikka aika olisi kypsyttänyt sen ainokaisen aivonystyrän sille tasolle, että se malttaisi keskittyä muuhunkin kuin pupun papanoiden syömiseen siellä jäljellä? Ja ainokaisesta puheen ollen, toki toivotaan, että tuorein P.P-kasvatti "Sisu" eli Nestor pääsisi myös testaamaan niin mejässä kuin näytelmissäkin.

Uutuutena tälle kesälle on tulossa VERI eli vesiriista ja sitä silmällä pitäen nyt kaikki kiinnostuneet "kuivaharjoittelemaan" noutamista ja esineen luovuttamista sille hihnaihmiselle.

Oikein hyvää ja onnellista alkanutta vuotta kaikille P.P-kasvattien omistajille ja karvaisille kavereillenne.

Precious Pearl Braveheart "Panun" sanoin:

"Se parhaiten nauraa, kellä on parhaat lääkkeet" :O) pic Leena Viljanen

Yhteystiedot

Kävijälaskuri

Uutisia

2016 Kuulumiset